Kun Haakonista tuli kuningas kuningas Haraldin kuoleman jälkeen, Norjaan syntyi tilanne, jollaista maassa ei ole nähty nykyaikana.

Uudella kuninkaalla on nimittäin jotain, mitä kuningas Haraldilla tai kuningas Olavilla ei ollut heidän noustessaan valtaistuimelle: äiti, jolla on 35 vuoden kokemus elämästä hallitsevan kuningasparin jäsenenä.

Tämä voi tehdä kuningatar Sonjasta erittäin tärkeän tukijan pojalleen tulevina aikoina.

Kuninkaallisten asioiden asiantuntija Trond Norén Isaksen huomauttaa, että Sonjan kokemus on täysin poikkeuksellinen.

Vaikka hän ei ole koskaan itse ollut valtionpäämies, hän seisoi kuningas Haraldin rinnalla koko tämän hallituskauden ajan.

– Mutta hän ja kuningas Harald jakoivat elämäntyönsä, ja näin ollen hän on ollut mukana ”konehuoneessa” 35 vuoden ajan, Norén Isaksen kertoo NTB:lle.

Sonjalla on näin ollen tietoa ja kokemusta kaikesta edustustehtävistä ja valtiovierailuista aina siihen, miten siirtyminen kruununprinssiparista kuningaspariksi toimii käytännössä.

Kuningas Haakon muistaa luonnollisesti itsekin vuoden 1991 vallanvaihdoksen, jolloin hänen isänsä Harald nousi valtaistuimelle kuningas Olavin jälkeen.

Asiantuntijan mukaan mahdollisuus kysyä Sonjalta neuvoa voi silti olla erittäin arvokasta.

– Kuningas on itsekin tarpeeksi vanha muistaakseen edellisen vallanvaihdoksen, mutta on tietenkin suuri etu, että hänellä on kuningatar Sonja, jonka kanssa hän voi keskustella sekä vallanvaihdoksesta että monista muista asioista, Norén Isaksen sanoo.

Kirjoitimme hiljattain siitä, mitä kuningatar Sonjalle tapahtuu kuningas Haraldin kuoleman jälkeen. Hän säilyttää arvonimensä kuningatar Sonjana, samalla kun Mette-Marit on nyt kuningatar hallitsevan monarkin rinnalla.

Kuva: Sara Svanemyr, Det kongelige hoff

Kun kuningas Haakon VII saapui Norjaan vuonna 1905, maassa ei ollut uudempaa norjalaista kuninkaallista perinnettä, johon hän olisi voinut tukeutua.

Kun kuningas Olav V nousi valtaistuimelle vuonna 1957, hänen äitinsä, kuningatar Maud, oli ollut kuolleena lähes 20 vuotta.

Ja kun Haraldista tuli kuningas vuonna 1991, hänen äitinsä, kruununprinsessa Märtha, oli ollut kuolleena jo vuodesta 1954 lähtien.

Kenelläkään heistä ei siis ollut äitiä, jolla olisi ollut kokemusta roolista hallitsevan kuningasparin jäsenenä ja jolta olisi voinut pyytää neuvoja.

Kuningas Harald on itse kertonut, kuinka vaativalta vallanvaihdos saattoi tuntua.

– Olin suorastaan kauhuissani, hän kertoi NTB:lle 80-vuotispäivänsä yhteydessä.

Kuningatar Sonja on jo osoittanut olevansa edelleen keskeinen osa kuningashuonetta kuningas Haraldin kuoleman jälkeen.

Uudessa linnasta julkaistussa kuvassa hän seisoo yhdessä kuningas Haakonin, kuningatar Mette-Maritin, kruununprinsessa Ingrid Alexandran ja prinssi Sverre Magnusin kanssa Slottsplassenilla sijaitsevan valtavan kukkameren edessä.

Kirjoitimme aiemmin koskettavasta perhekuvasta, jonka kuningashuone julkaisi kuningas Haraldin kuoleman jälkeen.

Sonja oli myös erittäin aktiivinen kuninkaallisissa tehtävissään aina miehensä kuolemaa edeltäneisiin viimeisiin päiviin saakka.

Kun kuningas Harald joutui sairaalahoitoon ja hänen oli peruttava suunniteltu vierailunsa Trøndelagin maakuntaan, suunnitelmana oli, että Sonja toteuttaisi vierailun yksin.

Vaikka tilanne on Norjassa poikkeuksellinen, vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy muista Euroopan monarkioista.

Tanskan kuningatar Ingrid eli 28 vuotta sen jälkeen, kun hänen tyttärestään Margretheistä tuli kuningatar. Isossa-Britanniassa kuningatar Elisabetin äiti eli noin 50 vuotta sen jälkeen, kun hänen tyttärensä nousi valtaistuimelle.

Ja sen jälkeen, kun kuningatar Margrethe luopui kruunusta vuonna 2024, hän on edelleen ollut kokenut tuki poikansa, kuningas Frederikin, lähellä.

Nyt kuningatar Sonja voi saada Norjassa samankaltaisen roolin.

Hän on menettänyt miehensä, jonka rinnalla hän seisoi lähes kuuden vuosikymmenen ajan. Samalla hänellä on kokemusta, johon kukaan muu Norjan uuden kuninkaan ympärillä ei voi verrata.

Seuraa meitä Facebookissa – Seuraa meitä Instagramissa – Seuraa meitä Googlessa