Kun kuningas Harald (1937–2026) menehtyi viime viikolla, Norjan monarkia kokee perinteen mukaisesti välittömästi sarjan muutoksia. Yksi näistä oli se, että kuningatar Sonja (89) menetti arvonimensä “Hänen Majesteettinsa kuningatar”, mutta sai säilyttää itse kuningattaren tittelin. Norjassa on siis tänään kaksi kuningatarta, ja maassa astutaan historialliseen aikaan.

Kuningas Haraldin kuolema on aiheuttanut maansurun ja hovisurun niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. On selvää, että hän oli rakastettu kuningas sekä Norjassa että naapurimaissamme.

Tiistaina kuningas Haakon VIII (53) vannoi virallisesti valan Norjan uutena kuninkaana Stortingetissa Oslossa. Tämän myötä myös Mette-Maritista (53) tuli kuningatar ja Ingrid Alexandrasta (22) kruununprinsessa.

Nyt Norjan kuningashuoneessa alkaa uusi aika – asia, joka on historiallinen nyky-Norjan historiassa.

Samaan aikaan kun kuningashuoneen keskinäiset asemat ovat muuttuneet, kuningatar Sonjan on sopeuduttava täysin uuteen elämänvaiheeseen – 89 vuoden iässä.

Toisaalta kuningas Haakonilla on nyt etu, jota aiemmilla kuninkailla ei ole ollut: hän voi pyytää äidiltään neuvoja hallitsijaparina olemisesta. Kuningashuone-asiantuntija Trond Norén Isaksenin mukaan tämä on poikkeuksellista Norjan lähihistoriassa.

– Kuningas itse on toki riittävän vanha oltuaan mukana jo edellisessä kruununvaihdoksessa, mutta on tietysti etu, että hän voi konsultoida kuningatar Sonja ta sekä kruununvaihdoksesta että monista muista asioista, Norén Isaksen kertoo NTB:lle.

Katse historiaan: Kun kuningas Haakon VII astui valtaistuimelle vuonna 1905, ei ollut mitään uutta norjalaista käytäntöä, johon tukeutua.

Kun kuningas Olav seurasi häntä vuonna 1957, hänen äitinsä kuningatar Maud oli kuollut vuonna 1938, ja hän jäi yksin ilman ketään, joltain kysyä neuvoa.

Kuningas Olav itse oli leskikuningas, kun kruununprinsessa Märtha menehtyi vuonna 1954 – kolme vuotta ennen kuin hänestä itsestään tuli kuningas. Näin ollen Norjassa ei ollut hallitsijaparia lainkaan vuosina 1938–1991.

Siten ei ollut mikään shokki, kun kuningas Harald kuvaili itseään “hieman kuolemanpelkoiseksi” ottaessaan valtaistuimen vastaan vuonna 1991. Onneksi hän sai hallita vaimonsa kanssa 35 vuotta, ja heistä tuli erittäin suosittu hallitsijapari.

Kuningas Haakon VIII:lla on kuitenkin ainutlaatuinen mahdollisuus saada hyviä neuvoja äidiltään kuningatar Sonjalta. Varsinkin aikana, jolloin kuningatar Mette-Maritilla ei ole terveydellisistä syistä mahdollisuutta työskennellä juurikaan vuonna 2026 keuhkonsiirron jälkeen.

– Hän ja kuningas Harald tekivät elämäntyönsä yhdessä, ja siten hän on ollut mukana “konehuoneessa” 35 vuotta, Norén Isaksen sanoo.

Vaikka tämän maan kuninkailla ei ole ollut mahdollisuutta konsultoida aiempia kuningattaria, se on ollut tavallista muualla Euroopassa.

– Esimerkiksi kuningatar Margareetan äiti, kuningatar Ingrid, eli 28 vuotta Margareetan hallituskauden aikana, ja Ison-Britannian kuningataräiti eli 50 vuotta kuningatar Elisabetin hallituskaudella, hän huomauttaa.

Norén Isaksen viittaa myös Tanskan kuningashuoneeseen, jossa kuningatar Margareeta päätti luopua kruunusta vuonna 2024. Hänestä tuli nopeasti tärkeä tuki pojalleen kuningas Frederikille tämän uudessa roolissa.

Sillä hetkellä kun kuningas menehtyi, hänen poikansa kruununprinssi Haakon otti valtaistuimen haltuunsa. Nyt Norjan kuningashuoneen historiassa on alkanut uusi luku.

Kuningas istui Norjan valtaistuimella 35 vuotta. Nyt pojan tehtävänä on viedä perintöä eteenpäin. Kruununvaihto tapahtuu välittömästi. Haakonin ei siis tarvitse tulla kruunatuksi tai käydä läpi mitään seremoniaa ennen kuin hänestä tulee kuningas.

Sama tapahtui, kun kuningas Olav V kuoli 17. tammikuuta 1991. Kuningashuone kirjoittaa, että Harald astui valtaistuimelle isänsä kuoleman jälkeen. Vasta neljä päivää myöhemmin hän vannoi perustuslaillisen valan Stortingetissa.

Haakon on tiennyt koko ikänsä, että hän jonain päivänä seuraisi isäänsä. Kuningas Haraldin kuolemaan asti hän oli ensimmäisenä perimysjärjestyksessä. Norjan valtaistuimen perimysjärjestystä säädellään perustuslaissa, ja kuningashuone selittää, että suora linja menee kaukaisempien sukulaisten edelle.

Viime viikolla tuo päivä koitti, hyvin surullisissa olosuhteissa. Haakon otti vastaan tehtävänsä Norjan valtionpäämiehenä isänsä jälkeen, joka puolestaan seurasi kansan rakastamaa kuningas Olav V:ttä.

Norjan uusi kuningas vahvisti, mitä kuningasnimeä ja vaalilausetta hän käyttää. Ylimääräisessä valtioneuvostossa perjantaina hän ilmoitti ottavansa nimen Haakon VIII, kirjoitti VG viitaten pääministerin kansliaan.

– Otan nimen Haakon VIII ja jatkan samaa vaalilausetta, jonka isäni, isoísäni ja isoísänisäni valitsivat: “Kaikki Norjan puolesta”, kuningas sanoi valtioneuvostossa.

Kuningas käytti samalla tilaisuutta hyväkseen kiittääkseen Norjan kansaa tuesta ja osanotosta, jota kuningasperhe on saanut tänä raskaana aikana.

Paljon onnea uusiin rooleihinne. Me uskomme teihin! Ja syvimmät osanottomme vielä kerran.